sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Kohti kevättä

Viime aikoina olin väkerrellyt enimmäkseen ufojen parissa, koska niitä oli valitettavasti paljon, sekä kotona että mökillä. Ei auttanut kuin kääriä hihat ja ryhtyä töihin. Vaikka takatalvi iski ja säät olivat useimmiten niin harmaita, niin mun teki mieli käyttää keväisiä värejä. 


Pääsiäissukat 
Ohje: oma, kärjestä aloitetut
Lanka: Väinämöinen Sport (Vilja), noin 150 grammaa

Nämä sukat tulevat hyvään tarpeeseen, sillä vanhat alkavat olla puhki kuluneita.. 

Innostuin Kerällä-kirjan Villapaita päivässä-mallista kauan sitten ja mulla olikin sitä varten sopivia lankoja jemmassa. Debbie Blissin Angel-langat petroolin värissä olivat kuitenkin päässeet loppumaan ja Lang Yarnsin Alpaca Superlightin joukosta löytyi suunnilleen sinivihreän värinen, joka korvasi tätä ohutta lankaa aika mainiosti. Vartalo-osa valmistui vikkelästi ja toinen hihoista jopa yhdessä illassa. Silti hihasta tuli liian löysä ja päätin purkaa ja tehdä se uudestaan. Projekti jäi kuitenkin pöydälle muuton takia. Kun muuttolaatikot olivat purettu, löysin lankalaatikoista tämän keskeneräisen paidan ja ryhdyinkin heti töihin, sillä pakkaspäiviä oli  enää vähän jäljellä. 



Villapaita päivässä (kuukaudessa)
Lanka: Debbie Bliss Paloma (550 g) ja lang Yarns Alpaca Superlight (150 g)

Aranami-huivi oli seuraava ufo. Ohjetta piti lukea ja opetella uudestaan, koska edellisestä neulontakerrasta oli kulunut tovin. Olin ajatellut, että viides värikierros olisi ruskehtava, mutta muutin mieltäni. Holst Garn Coast-lankavarastosta löysin vaaleansinistä ja epäröin vähän. Sopisiko se yhteen muiden värien kanssa vai ei. Miksi pitää olla varovainen värierojen välillä, tuumin. Katsotaan, kun huivi on valmis.


Peppi Aranamin päällä

Viime viikolla piipahdin ystäväni kanssa katsomassa Snurrea, joka oli juuri muuttanut uusiin tiloihin. Kevätvärit olivat saapuneet ja hypistelimme kaikkia lankoja kaihoisasti. Tuota haluaisin ja tämä pellavalanka sopisi erääseen puseromalliin... Ostin kuitenkin villalankoja tällä kertaa, sillä kotona odottaa monta kerää seuraavia projekteja varten. Pääsiäislomalla ne pääsevät varmasti puikoille. 


Hyvää palmusunnuntaita!

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Sukka Karjalasta

Luit oikein, sukka yksikössä.

Mummini kutoi näitä kauniita sukkia mulle, kun olin teini. Villajutut eivät silloin mua kiinnostaneet. Käytin mieluummin (rumia) tennissukkia. Vasta esikoiseni synnyttyä aloin käyttää sukkia ja tajusin, että ne olivat tosi lämpimiä ja KAUNIITA. Valitettavasti ne kuluivat puhki ja ajattelin laittaa niihin nahkapohjia. Jossakin vaiheessa toinen pari hävisi ja mulla on enää tämä toinen jäljellä. Muutamia vuosia sitten mulla puhkesi tämä neuloosi ja vähän aikaa sitten aloin innostua perinteisistä sukista, erityisesti karjalalaisista värikkäistä sukista. 


Karjalainen sukka

Muuton yhteydessä löysin tämän sukan ja päätin dokumentoida tätä sukkamallia valokuvaamalla ja tekemällä ohjemallia. Voisin tehdä uudet kopiot. Mua ilahdutti nähtyäni alkukirjaimet: AK. Mummi oli siis kutonut sukkia nimenomaan mulle. 





Vahvennettu kantapää? 



Sädekavennus 

Mummini teki aina sädekavennuksia, myös lapasiin. Kantapää näyttää kauniilta ja erikoiselta. Silmukat olisivat tehty kiertäen. Osaisiko joku viisas sanoa tästä jotakin? Arvioin, että puikot ovat kooltaan 2,5. Lanka tuntuu niin villaiselta, mutta siinä voisi olla myös vähän keinotekokuitua. 

Mun täytyy velvollisuudekseni tehdä samanlaiset, sillä haluan kunnioittaa rakasta mummia, taitavaa kädentekijää. Sitä paitsi sukka näyttää niin kauniilta. 

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Talvi tuli ja meni

Tammikuu ja helmikuu olivat, jälleen kerran, hektistä aikaa. Pitkän työmatkan jälkeen alkoi muuttorumba. Kerrostalo ei vaan sopinut meille, vaikka asuimme loistavien liikenneyhteyksien varrella. Kämppä oli hyvä kompaktimalli. Löysimme pitkähkön etsinnän jälkeen mukavan rivitalon Vantaan ja Espoon rajalta. Oli niin innostavaa suunnitella sisustusta ja valita tapetteja ja maalivärejä! Mutta itse muuttaminen oli... sitä, mitä oli, ja nyt muuttolaatikot on vihdoinkin purettu. 


Kiurujenyöt ja mä 


Ihania tulppaaneja 

Suureksi huolekseni lankalaatikot eivät löytäneetkään paikkaansa. Ne ovat edelleen takkahuoneessa odottamassa lopullista sijoituspaikkaa. Mieheni virnisti ja totesi, että ne kyllä vielä asettuvat johonkin paikkaan... Toivottavasti ei sänkymme alle.

Neuletyöt olivat seisseet noin 1,5 kuukauden verran, mikä on mulle himoneulojalle ennekuulumatonta. Pääsin puikoille vasta viime viikonloppuna ja pelkäsin, hävisikö neulomisilo. Eipä hävinnyt. Mökkimatkalla ruokaostosten yhteydessä nappasin muutamia novitoita ostoskärryyn. Samana viikonloppuna oli käsityömessut Wanhassa Satamassa, mutta jätin ne tietoisesti väliin. Oli yksinkertaisesti pakko päästä maalle. Tuleehan niitä messuja kuitenkin myöhemmin. 


Myöhässä oleva joululahja, Seiskari-lapaset


Novita Nallen uudet värit innostavat

Toivottavasti tämän jälkeen tulee uusia postauksia. Tuota Debbie Blissin Paloma-villapuseroa pitäisi korjata ja Seiskarien on saatava valmiiksi ennen juhannusta!