lauantai 14. marraskuuta 2015

Mahtava kirjasyksy

Tänä syksynä kirjamarkkinoille on tullut monta, monta mielenkiintoista käsityökirjaa, että piti välilläkin hengähtää. Niitä olen saanut selailla, lukea ja katsella useina iltoina ja kirjannut malleja ylös Do it-listalleni. En tässä postauksessa ala arvioida jokaista teosta erikseen ja yksityiskohtaisesti, koska monet bloggaajat ovat jo tehneet hyviä kirja-arvioita. Kommentoin kuitenkin, jos jokin kirja kolahtaa mua suuresti tai jokin asia vaivaa mieltäni.


Syksysato 2015 




Kerä-lankakaupan pitäjä Jonna Hietala on kääntänyt tanskalaisen neulekirjan suomeksi. Monet ohjeet ovat mielenkiintoisia (esim. Robin ja Pine) ja useissa ohjeissa käytetään kahta eri Isagerin lankaa samanaikaisesti. Näitä Isagerin lankoja taas on saatavilla vain kahdesta kaupasta. Olisi hyvä, jos ohjeissa on myös muita lankavaihtoehtoja. Toisaalta tiheyden tarkistaminen auttaa neulojaa miettimään muita vaihtoehtoja. Valokuvat ovat kauniita ja selkeitä.

Ystäväni on tuonut virolaisen käsityökirjan (toim. Anu Kabur, Anu Pink & Mai Meriste) Tallinnasta ja teos käsittelee Muhu-saaren kaunista käsityökulttuuria. Tästä kirjasta esimerkiksi Puikkomaisteri oli ammentanut erilaisia ideoita sukkiinsa. Tykkään kirjasta sen vuoksi, että sitä voi lukea uudestaan ja uudestaan. Ilun Handu oli blogannut samasta kirjasta. Ks. linkki.


Puikkomaisterin sukkakirja ja Virkkuri 3

Harvoin olen saanut lukea hyvää käsityöteosta ja tämä Tiina Kaarelan Puikkomaisterin sukkakirja on just yksi parhaista kirjoista! Se on suunnattu tottuneille neulojille ja siksi neulonnan alkeet ovat jääneet pois kirjasta (hyvä!). Kirjoneuletyöt ovat pelottaneet monia neulojia, joten Puikkomaisteri kirjoittaa nämä kipukohdat auki. Tykkään erityisesti siitä, että ohjeiden kanssa ei tarvitse olla niin tarkkaa ja neulojat voivat antaa itselleen välillä anteeksi (hurraa!). Ilahduin myös suuresti, että Puikkomaisteri antaa luvan sukkien tekoon hyväntekeväisyyttä varten. Harrastan nimittäin tätä ja myymistäni sukista & lapasista saadut tulot ovat menneet Kuurojen maailmanliiton varainhankintaan kuurojen tyttöjen ja naisten hyväksi.

Molla Millsin Virkkuuri kolmonen on tuttuun tapaan selkeä ja suunnattu miesneulojille. Puseroa olisi kiva virkata, kunhan olen sisäistänyt virkkaamisen salat kunnolla. Tykkään tästä simppelistä kirjasta. 


Neulo saumattomasti ylhäältä alas ja Kerroksia

Olen aiemmin tiennyt, että Piitu Nykopp on kuvataiteilija, mutta käsityökirja on yllätys! Kerroksia-kirjan monet puseromallit kolahtivat heti ja langat ovat pääasiallisesti tuttuja. Muutamat kuvat ovat harmillisesti hämäriä, etten voinut nähdä puseron pintaa tarkasti, mutta tämä on ehkä pieni ongelma. Kuvien tutut maisemat ilahduttavat mua, sillä meillä on toinen koti samassa pitäjässä. 

Tuulia Salmelan teos on kenties kaikista hauskin! Olen toki neulonut pari kolme puseroa ylhäältä alas, mutta Tuulian metodi on mulle uusi. Täytyy tehdä ensin minipuseroharjoitelma ja monta mallitilkkua (joo, joo!). Tekstit ovat vähän vaikeaselkoisia, mutta kunhan keskittyy tekstiin jonkin aikaa, niin mielenkiinto herää! Tykkään!


Perinteiset villasukat ja 100 isoäidinneliötä

Perinteiset villasukat on jatkoa Anna-Karoliina Tetrin Perinteiset lapaset-kirjalle. On kerrassaan hienoa, että joku on perehtynyt suomalaisen käsityön historiaan. Tiedän, että vanhojen asiakirjojen ja tekstiilien selvittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Hänelle nostan hattuni... myssyni. 

Tämä virkkuukirja, 100 isoäidinneliötä (Leonie Morgan) on harjoituskirjani. On kivaa tehdä vaihteeksi muita neliöitä kuin vain isoäidinneliötä. 


Knitbot yoked (by Hannah Fettig) ja November knits (Kate Gagnon Osborn & Courtney Kelley)

Ostin englanninkielisiä neulekirjoja siksi, että yritän kehitellä englanninkielistä käsityösanastoani.



Nämä ovat kiva lisä käsityökirjastooni :)

No niin, kirjaesittelyni venyy ja venyy pitkäksi. Toivottavasti tästä on teille, käsityöystäville hyötyä. Kirjantekijöille haluankin lausua isot kiitokset hienosta työstä!

Käsityöystävien mekka

Monet bloggaajat ovat tehneet mielenkiintoisia postauksia Suomen kädentaidot-messuista, joten mä tässä teen oman, henkilökohtaisen ja vapaamuotoisen postauksen eilisestä visiitistäni tapahtumassa ja koitan pohtia kokemuksiani vähän eri näkökulmasta. 

Miksi juuri tätä suurtapahtumaa halutaan? Haluavatko käsityöystävät nähdä kaikkea kerralla, hakevatko he elämyksiä paikan päältä, tapaavatko he muita ystäviä vai kauppiaita vai minkä syyn vuoksi he lähtevät messuille? Kävin itse messuilla ensimmäistä kertaa viime vuonna ja yltäkylläisyyden jälkeen ajattelin, että menisin messuille seuraavan kerran vasta viiden vuoden päästä. Kammoksun nimittäin ihmispaljoutta, jonoja ja ostohysteriaa. Mutta tänä vuonna meninkin uudestaan Tampereelle...


Aamukahvilla Tikkurilan juna-asemalla

Ystävien kanssa on aina hauskaa mennä katsomaan, mitä käsityökivaa on tarjolla. Uudet ideat ovat aina tervetulleita (vaikka mulla aika ei enää riitä niiden toteuttamiseen...!). Käsityöyrittäjillä on muutenkin kovaa aikaa näillä markkinoilla ja messuilla he voivat saada uusia asiakkaita ja kontakteja. Sosiaalinen media ei välttämättä yksinään riitä. Verkostoituminen on tärkeää. Yritän aina tukea suomalaisia pienyrittäjiä, jos voin. Suosikkikauppani ovat lähettäneet upeita mainoskirjeitä (= sähköpostilla) ja kauniit ja houkuttelevat kuvat tekivät tehtävänsä. Toinen syy lähtemiseeni on se, että halusin myös nähdä muutamia käsityöyrittäjiä livenä ja antaa heille palautteita. 


Lentävä lapanen on kaunis kauppa


Lähikuva Lentävän lapasen lankavalikoimasta 

Suureksi ilokseni Lentävän lapasen luona oli Ilun Handu eli Ilona paikalla. Hänen värjäämänsä laadukkaat langat ovat aina yllätyksellisiä ja ihania. Ostin kaksi 50 g Paksukkista kotiinvietäväksi. Unohdinkin kysyä, mistä langat ovat yleensä peräisin. Mulla on usein tapana suosia ensisijaisesti suomenlampaan villalankoja, mutta se ei myöskään aina kaikissa tilanteissa onnistu. Yritän kuitenkin huomioida, että langat voivat olla ns. lähipiiristä (Pohjoismaista ja Euroopasta) tai eettisesti tuotettuja tai käsitelty suomalaisten yrittäjien käsissä (värjäykset tms.).


Molla Mills on suosittu messuvieras


Piitu Nykopp signeeraustyössä 

Oli ilo tavata Piitu messuilla, koska ostin hänen Kerroksia-kirjan vähän aikaa sitten ja hän on fiskarsilainen. Meillä on toinen koti samassa pitäjässä :) Hänen monet puseromallinsa ovat Do it-listallani. 


Kahvitauolla 


Olo on kuin karkkikaupassa

Kerä-putiikissa yritin päättää, mitä uutukaisia otan. Kiitos ystävilleni, jotka odottivat kärsivällisinä (ja he yrittivät myös hillittää ostoshysteriaani). 


Roosanauha-sukat ilmassa


Lankaostokseni


Peppi oli tyytyväinen, että emäntä oli jälleen kotona

Ostin lankojen lisäksi kankaita ja askartelujuttuja. Pidän siitä, että monet yrittäjät tuotteistavat kierrätysmateriaalia (esim. turvavöitä, muovia, kankaita ja niin edelleen). Monet perinteiset asiat olivat esillä uusissa 'vaatteissa' tai jälleen esillä. Ihailin pitkään yhden tamperelaisen yrityksen tekemää nahkalaukkua, jonka yläosa on otettu vanhasta raanusta. Voin käydä ko. yrityksessä seuraavalla Tampereen työmatkallani :) Osa ostoksistani menee joululahjoiksi ja osa taas muuttuu käsissäni tuotteiksi, jotka menevät joko lähipiirille lahjaksi tai itselleni. 

Yksi asia on varottava: suurilla messuilla väsyy helposti ja loppumetreillä ei enää jaksa innostua. Jotkut ovat tämän vuoksi ostaneet viikonloppulippunsa ja menevät uudestaan paikalle katselemaan. Tätä en itse jaksaisi :)

Loppujen lopuksi reissu oli mukava ja jää nähtäväksi, jaksanko mennä ensi vuonna uudestaan messuille. Harmittaa vain, etten ollut tavannut värjäri ja neulesuunnittelija Tuulia Salmelaa ja Puikkomaisteria eli Tiina Kaarelaa