Kaisan villalangat

Työkaverini näytti Mari Muinosen sukkaohjetta pari kolme vuotta sitten. Olin vastikään aloittanut neulontaharrastuksen ja oppinut tekemään palmikoita. Warrella virran-sukat näyttivät tosi haasteelliselta ja ajattelin silloin, että teen ne vielä jonakin päivänä ja silloin, kun neulontataitoni ovat kehittyneet hiukan. Rohkaistuin ja aloitin työn kesällä 2014. Alku oli lupaava. Tein molemmat sukat samanaikaisesti, jotta sukat pysyisivät lisäyksineen identtisinä, peilikuvina. Tajusin vähän myöhemmin, että joutuisin neulomaan miljoonia nurin-silmukoita... Apupuikko oli jatkuvassa käytössä. Kaavioihin piti keskittyä koko ajan ja TV:n ääressä tätä ei voinut tehdä. Jätin työn seisomaan, kun kesälomani loppui. Kesti vuoden verran, kunnes seuraavalla kesälomallani ryhdistäydyin ja tartuin puikkoihin jonkin aikaa. Työ jäi pöydälle taas kesälomani loputtua vuodeksi. Hyvä minä. Kesällä 2016 ajattelin, että tälle projektille olisi tehtävä jotain. 'Jatka vain, Kaisa', kuului päässäni. Kymmeni

Mulla on tapana ostaa lankoja, joita en ole aiemmin kokeillut. Lankojen valinnassa pyrin siihen, että langat ovat eettisesti valmistettuja. Titityystä löysin De Rerum Naturen villalankoja ja ostin yhden kerän kokeiltavakseni. Harmaan väri on ihana ja turvallinen... Halusin niin simppeliä mallia, joka olisi lähellä trikoopipomallia. Päädyin tekemään resorin sijasta taitereunan ja arvaukseni silmukkamäärästä meni oikein. Lanka:  De Rerum Natura, Ulysse (luomumerinovillaa), noin 45 grammaa Puikot:  3,5 mm, pyöröpuikot 40 cm Luo 100 silmukkaa, laita silmukkamerkki ja neulo 10 kerrosta oikein. Neulo yksi kerros nurin ja sen jälkeen neulo 10 kerrosta oikein. Taita reunaa ja poimi viimeisellä kerroksella aloituskerroksen silmukka ja neulo se yhteen puikolla olevan silmukan kanssa. Voit jättää tämän tekemättä ja kun olet neulonut pipon valmiiksi, ompele reuna kiinni pipoon. Neulo noin 18-20 cm ja aloita kavennukset. Kavenna ensin kaksi silmukkaa yhteen ja neulo 24 silmukkaa o

Olen neulonut lukuisia myssyjä miehelleni. Hän ei oikein jaksa innostua löppömyssyistä, vaikka mä itse käytän niitä oikein mielelläni. Syy selvisi, että mieheni tykkää tiukoista resoripipoista ja hän oli haaveillut pitkään punaisesta Cousteaun piposta. Veneilyssä hyvä myssy pysyy hyvin päässä ja leudoilla ilmoilla myssyä voi kääriä pikkumyssyksi, ettei tule kuumaa. Mieheni ei myöskään pidä kutittavista villamyssyistä. Snurre-lankakaupassa näin pari Cousteau-pipomallia. Ne oli neulottu ihanan pehmeästä Lamana Cusco -alpakkalangasta ja väri olikin oikea punainen. Kauppias Anne kertoi, että ohje löytyy netistä. Ei muuta kuin lankojen ostoon ja etsimään ohjetta verkosta! Josko tässä on se mieheni unelmapipo...! Aloitin 120 silmukalla pyöröpuikoilla (4 mm), mutta 6 cm:n resorin jälkeen totesin, että siitä tulisi liian iso ja purin työn. Aloitin uudestaan ja 100 silmukalla. Piposta tuli tosi hyvä! Ei mennyt enempää kuin noin 75 grammaa. Kavennukset ovat jopa kauniita.

Aiemmin tein nämä naisten 3 o 1 n-sukat ja ihastuin tähän malliin. Päätinkin samantien tehdä miesten sukat samalla konseptilla. Sukat menivät jälleen työpaikkani kahvihuoneen sukka-arvontaan. Ohje:  sovellettu ohje, miesten sukat koko 44 Lanka:  Louhittaren luola, Väinämöinen, fingering, väri 'ruoste' Puikot: 2,25 mm Silmukat: 72 s Miespuolinen voittaja kehui sukkia oikein mainioiksi ja hänen mielestään värit olivat upeita. Hänen vaimonsa, käsityöihminen hänkin, tykästyi myös sukkiin kovasti :) Mua kannustettiin jatkamaan samaan malliin. 

Ostin Rowan Hemp Tweed-lankakeriä Kerästä, alennusmyynnistä ennen kuin putiikin omistajat vaihtuivat. Graniitinharmaan väri oli se syy, jonka vuoksi ostin lankoja. Villa-hamppulanka on uusi tuttavuus. Ryhdyin kokeilemaan jälleen kerran istutettujen hihojen tekniikkaa (the tailored sweater-tekniikkaa). Työ valmistui melko vikkelästi, koska lanka on worsted-paksuinen ja joustaa kivasti. Kylvetys auttoi puseroa tasoittumaan aika hyvin.  Lanka:  Rowan Hemp Tweed (415 g) Ohje:  oma, sovellettu Tuulia Salmelan 'The tailored sweater'-metodin mukaan, koko noin 40 Puikot:  4,5 mm Nyt puikoilla on jälleen uusi puserotyö ;-)

Louhittaren luola on tehnyt kauniita ja värikkäitä lankoja. Yksiväristen lisäksi on monivärisiä, kuten 'viikonloppu', 'syksy', 'sirkus' ja muut vastaavat. Ostin pari kolme eri moniväristä Väiskiä ja ne olivat valitettavasti marinoituneet kaapissa kauan, koska en keksinyt sopivia sukkamalleja niille ihanille langoille. Perussukat ovat ihan hyviä, mutta halusin kauniille langoille jotakin erityistä. Pitsijutut toimivat kyllä, silti kaipasin ns. saapassukantapaisia malleja. Ne eivät ainakaan muutu mytyiksi saappaissa tai varsikengissä. Raitalammas julkaisi kuvan Instagramissa sukistaan ja se kolahti. Kolme oikeaa yksi nurin-malli nostaa langan värin oikein hyvin esille ja näyttää jaloissa hyvältä!  Malli: sovellettu 3o1n-malli, naisten sukat, 64 silmukkaa Lanka:  Louhittaren luolan Väinämöinen, väri Klovni Puikot:  2,25 mm Valitsin 2,25 mm, siksi että pinta olisi riittävän tiukkaa ja sukat pysyisivät paremmin jaloissa. Sukat lähtivät työpaikkani kahvihuoneen elokui

Ostin Eiran Langat-putiikin loppuunmyynnistä muhkeita Debbie Blissin Fine Donegal-lankakeriä kauan sitten, mutta väri, vaaleanharmaa epäilytti vähän, mutta muita värivaihtoehtoja ei ollutkaan. Neulisti oli tehnyt La grasse matinée -puseron Rowan Fine Tweed-langasta ja ajattelin kokeilla sitä tällä langalla. Neulonta oli tuskallisen hidasta, koska lanka oli tweedimäisen karhea ja puikot tahtoivat usein puhkaista langan läpi. Lopulta pusero valmistui kuin valmistuikin. Kaula-aukko on vähän liian suuri, mutta puseron alle voi laittaa vaikka topin. Muokkasin vähän helmaa, että etuosa on lyhyempi ja takaosa pidempi. Pusero on ihan kevyt ja opin pitämään tästä väristä. Ohje oli ihan selkeä, kiitos siitä Neulistille!  Lanka: Debbie Bliss Fine Donegal (450 g) Puikot:  2,5 mm ja 3 mm pyörönä Malli: La grasse matinée (Anna Johanna)

Kun olin saanut Veera Välimäen Color Affection -huivin valmiiksi viime talvena, mielessäni oli jo uusi huivi, koska mulla oli Madelinetoshin Merino Light-lankoja sopivasti jemmassa. Huivileikki -kirjasta löytyi Seili, joka on Veeraa parhaimmallaan. Madelinetoshin roiskevärjätty lanka pääsi ensimmäistä kertaa puikoille. Kuvissa huivia ei ole vielä pesty ja pingotettu. Veera , kehittelisitkö joitakin malleja, joissa jämälangat pääsisivät hyötyyn? ;-) Nyt tähtään Stephen Westin huivimalleihin, kun briocheneulonnan alkeet on hallinnassa. Malli : Seili (Veera Välimäki) Langat:  Madelinetosh Merino Light, väreinä deep, Miss Taylor ja holi festival Puikot: 3,5 mm, pyörö Fiilis:  hieno!

Kuten monet tietävät, etsin yhä täydellistä villatakkia. Koska neulontahistoriani on vielä lyhyt (aloitin neulomisharrastuksen vasta 5-6 vuotta sitten), niin mulla ei ole kovinkaan paljon kokemuksia puseroiden ja takkien tekemisestä. Urani alussa kokeilin Novitan kappaleelta kappaleelle-ohjeita ja saumojen ompelu oli kerrassaan kamalaa. Jälki ei ollut siistiä. Tutustuin myöhemmin raglahihojen tekniikkaan ja se upposi minuun. Sitten oivalsin, että on monta tapaa tehdä "saumattomasti" puseroita ja takkeja. Viime vuonna käsiini osui Tuulia Salmelan Neulo saumattomasti ylhäältä alas -kirja. Tässä oppaassa käytetään samaa ideaa, ilman ikäviä saumojen ompeluja, mutta neulonta etenee kuitenkin ns. kappaleelta kappaleelle (the tailored sweater-metodi). Ohjeissa käytetään Louhittaren luolan lankoja ja lankavarastossani oli sopivasti Pohjan akka-lankoja tätä projektia varten. En jaksanut aloittaa minipuserosta, vaan suoraan aikuisen koosta.  Lankojen ostohetkellä tykkäsin Kuningas-väri

Eräs esitteli Instagramissa kauniita, sini-valkoisia lapasia, joiden malli löytyy Suuri käsityö -lehdestä 11-12/201 5 .  Ihmettelin, miten en huomannut näitä, vaikka luin lehden kannesta kanteen. Lehdessä lapaset olivat melkein huomaamattomia värien, mustan ja valkoisen, vuoksi. Keksin kokeilla fuksian ja harmaan yhdistelmää ja tämä toimi! Ohje on niin helppo, sillä ei tarvitse muuta kuin toistaa neljän silmukan mallikertaa. Lopputulos oli, että lapaset olivat upeita. Päätin (todennäköisesti flunssahöperyydessäni) järjestää arvonnan työpaikkani kahvihuoneessa.  Malli: Lapaset ( Suuri käsityö -lehti 11-12/2015 ) Langat: Louhittaren Väinämöinen Puikot: 3 Eräs työkaveri ihastui lapasiin, muttei voittanut näitä. En yleensä ota työtilauksia, mutta tälle mukavalle ihmiselle en osannut sanoa ei. Räikeänpunaista oli ollut vielä jäljellä, joten tein toiset, tällä kertaa puna-siniset ja puikoilla 2,5, jotta lapaset olisivat vähän pienemmät.  Malli: Lapaset (sama lehti kuin edellä) Langat: Louhit

Huivivarastoni oli ollut vaatimaton ja joinakin aamuina harmittelin joskus, ettei ollut sopivaa päällepantavaa. Halusin pitkää ja muhkeaa huivia ja värien piti sointua vaatteisiini. Työkaverini teki  Veera Välimäen Color Affectionin itselleen ja ajattelin, että tekisinpä samanlaisen. Värien valinta oli kuitenkin vaikeaa, jos niiden pitää olla kontrasteja toisilleen, jotta raidat erottuisivat paremmin. Päädyin tummanturkoosiin, okrankeltaiseen ja antiikinharmaaseen. Madelinetoshin Merino Light -langat ovat upeita ja aika pehmeitä. Ystäväni neuvoilla pääsin vihdoinkin alkuun. Ensimmäiset kerrokset olivat nopeita, mutta mitä pidemmälle pääsin, homma hidastui. Silmukoita oli miljoonia ja miljoonia. Joulun tienoilla tein muita neuletöitään pukinkonttiin ja huivityö marinoitui kaapissa jonkin aikaa.   Helmikuussa flunssaepidemian aikaan sairastuin minäkin ja jouduin olemaan kotona monta päivää. Tämä huivi oli mielessäni pitkään ja niin jatkoin tätä neuletyötä nessupaketin vieressä.

Ilahduin, kun Novita alkoi myydä suomenlampaan villalankoja pari vuotta sitten. Kun nämä Suomivilla-kerät olivat poistomyynnissä, niin mulle, pienelle maailmanparantajalle tuli hätä: halusin niille hyvän kodin. Älkää kysykö miksi :) Mielessäni oli jokin simppeli villapaita, kuten aina, ja etsin sopivaa ohjetta jonkin aikaa. Lopulta rohkenin tekemään paidan itse ja aloitin ylhäältä alas. Jouduin toki purkaamaan työni pari kertaa, mutta paksulla langalla neulominen oli kuitenkin nopeaa, joten purku ei haitannut. Kun vartalo-osa oli valmis, huomasin vartalon keskellä värieroja. Voi ei, en muistanut katsoa kerien eränumeroita! Harkinnan jälkeen päätin, etten purkaisi ja neuloisi uudelleen, koska joidenkin mukaan eroja ei oikein huomaa heti.  Kirjoitin ohjeen muistiin, mutta tätä voi, ilman muuta, edelleen kehittää ja muokata. Mielestäni rintaosan kohdalla kannattaa tehdä lyhennettyjä ja pidennettyjä kerroksia, jotta pusero tasaantuu kauniisti. Tällä kertaa en tehnyt. Villapaita lähtee mini