Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2017.

Uudelleen!

Kirpputakin jälkeen teki mieli neuloa toista kirjoneulepuseroa ja islantilainen villapusero oli pitkään työlistallani. Kaivoin vuosi sitten työmatkallani ostettuja Dropsin Karisma -keriä lankavarastosta esiin ja hypistelin niitä tovin: sopiiko pehmeä ja aika ryhdikäs lanka tähän Aftur (Uudelleen) -puseroon ja olivatko värit sopivasti kontrasteja? Tein mallitilkun kahdella eri koolla, 4 mm ja 4,5 mm. Sopiva tiheys löytyi 4 mm:llä. Rohkenin ottaa S-koon, koska isoissa töissä käsialani usein tahtoo olla löysää. Alku oli hieman yksitoikkoista: pitkää vartalo-osan ja hihojen neulontaa.  Mielenkiinto heräsi, kun aloitin kaarrokkeen ja oli hauskaa nähdä, miten yhteen värit sointuvat. Työ valmistui viidessä päivässä, kiitos paksuhkon langan. Vartalo-osa tuntui jäävän lyhyeksi, mutta puseron kylvettämisen jälkeen venytin puseron pituutta. Tadaa, pusero on ihan sopivankokoinen ja tyköistävä.  Malli:   Aftur (Uudelleen) (Islantilaisia neuleita, Tammi) Lanka:  Drops Karisma (100 % villaa, 7 kerää

Kirpputakki

Kävin työmatkoilla mm. Islannissa ja ihailin islantilaisia villapuseroita ja -takkeja. Norjalaiset villatakit ovat myös hurmaavia. En silti tohtinut yrittää tehdä sellaisia, koska epäilin taitojani kirjoneuletöissä. Joka tapauksessa uskalsin haaveilla siitä, että tekisin omani jonakin päivänä. Muutamien kirjoneulelapasten jälkeen rohkenin. Kerän Marika julkaisi kuvan Instagramissa Ann Myhren suunnittelemasta Flea-villatakista ja se kolahti. Väriskaala oli niin laaja, että mulla oli vaikeuksia päättää väreistä. Rauma Garnin väritarjonta on upea!  Neuloin ensin puseron valmiiksi. Etukappaleessa oli seitsemän ylimääräistä silmukkaa ja ompelin ompelukoneella siksakkia viivan molemmille puolille.  Neuloin sitten reunaresorit molemmille puolille.  Mua jännitti paljon tämä 'steeking' eli reunojen leikkaaminen. Leikkaus meni kuitenkin hyvin. Taitoin molemmat reunat ja ompelin ne kiinni. Ompelin vielä huolittelunauhan näiden päälle, jotta ne näyttäisivä

Nuuk

Neulesuunnittelija Ysolda Teageu sanoi Titityyn neulefestarien puseron suunnittelukurssilla, että on äärettömän tärkeää satsata hyvään villalankaan (siis 100 % villaan), jos aikoo tehdä puseron. Hän on oikeassa. Olen neulonut kaikennäköisiä puseroita, mutta käyttänyt niitä melko vähän. Syy on se, että tekemäni puserot tai villatakit muuttuvat olemukseltaan paljon käytön jälkeen. Painavat villa- ja puuvillapuserot venyvät jonkin verran tai ne nyppääntyvät mahdottoman paljon. Ostin  Baa ram ewen Dovestone -langat (500 g) Kerä-putiikin loppuunmyynnistä omistajien vaihdon yhteydessä. En todellakaan tiedä, miksi valitsin luumunväriset, mutta langan rakenne oli ainakin vaikuttanut minuun. Sitten Laine Magazine julkaisi Nuuk-puseron ensimmäisessä numerossa, niin tiesin, että se on se malli, jonka voin tehdä pienellä lankamäärällä. Mulla ei ollutkaan aiemmin sellaista lyhythihaista villapuseroa.  Ohje:   Nuuk (Jonna Hietala, Laine Magazine nro 1) Lanka:  Baa Ram Ewe Doveston

Hayward-tunika

Kun olen kerran nyt vuorotteluvapaalla, niin päätin keskittyä isompiin projekteihin. Ostin Brooklyn Tweed Loft -langat viime vuonna Titityyn neulefestareilta ja selailin sopivia ohjeita pitkään. Tämä Julie Hooverin   Hayward -pusero olikin pitkään do it-listalla, mutta se ei ole 'tekniseltään' topdownia, vaan neulotut kappaleet ommellaan yhteen. Olen mieltynyt saumattomiin puseroihin, koska multa ompeleminen ei aina sujunut hyvin. Päätin kuitenkin tehdä tämän puseron. Raglat ovat pitkiä ja hihat ovat lyhyitä, mikä tekee puseron tunikamaiseksi. Pidensin helmaa noin 8 cm:llä. Riittoisa tweedimäinen  Loft -lanka on unelmakevyt ja mukava neulottavaksi, mutta se katkeaa helposti, jos erehtyy vääntää sitä. Hayward (Julie Hoover, maksullinen ohje Raverlystä) Lanka: Brooklyn Tweed Loft (n. 300 g) Puikot: 4 ja 4,5 mm ( pyöröpuikko) Lankakaapissani odottaa Loftin isosisko, Shelter -lankasatsi uutta projektia.