Kaisan villalangat

Neulesuunnittelija Ysolda Teageu sanoi Titityyn neulefestarien puseron suunnittelukurssilla, että on äärettömän tärkeää satsata hyvään villalankaan (siis 100 % villaan), jos aikoo tehdä puseron. Hän on oikeassa. Olen neulonut kaikennäköisiä puseroita, mutta käyttänyt niitä melko vähän. Syy on se, että tekemäni puserot tai villatakit muuttuvat olemukseltaan paljon käytön jälkeen. Painavat villa- ja puuvillapuserot venyvät jonkin verran tai ne nyppääntyvät mahdottoman paljon. Ostin  Baa ram ewen Dovestone -langat (500 g) Kerä-putiikin loppuunmyynnistä omistajien vaihdon yhteydessä. En todellakaan tiedä, miksi valitsin luumunväriset, mutta langan rakenne oli ainakin vaikuttanut minuun. Sitten Laine Magazine julkaisi Nuuk-puseron ensimmäisessä numerossa, niin tiesin, että se on se malli, jonka voin tehdä pienellä lankamäärällä. Mulla ei ollutkaan aiemmin sellaista lyhythihaista villapuseroa.  Ohje:   Nuuk (Jonna Hietala, Laine Magazine nro 1) Lanka:  B...

Ostin Eiran Langat-putiikin loppuunmyynnistä muhkeita Debbie Blissin Fine Donegal-lankakeriä kauan sitten, mutta väri, vaaleanharmaa epäilytti vähän, mutta muita värivaihtoehtoja ei ollutkaan. Neulisti oli tehnyt La grasse matinée -puseron Rowan Fine Tweed-langasta ja ajattelin kokeilla sitä tällä langalla. Neulonta oli tuskallisen hidasta, koska lanka oli tweedimäisen karhea ja puikot tahtoivat usein puhkaista langan läpi. Lopulta pusero valmistui kuin valmistuikin. Kaula-aukko on vähän liian suuri, mutta puseron alle voi laittaa vaikka topin. Muokkasin vähän helmaa, että etuosa on lyhyempi ja takaosa pidempi. Pusero on ihan kevyt ja opin pitämään tästä väristä. Ohje oli ihan selkeä, kiitos siitä Neulistille!  Lanka: Debbie Bliss Fine Donegal (450 g) Puikot:  2,5 mm ja 3 mm pyörönä Malli: La grasse matinée (Anna Johanna)

Kuten monet tietävät, etsin yhä täydellistä villatakkia. Koska neulontahistoriani on vielä lyhyt (aloitin neulomisharrastuksen vasta 5-6 vuotta sitten), niin mulla ei ole kovinkaan paljon kokemuksia puseroiden ja takkien tekemisestä. Urani alussa kokeilin Novitan kappaleelta kappaleelle-ohjeita ja saumojen ompelu oli kerrassaan kamalaa. Jälki ei ollut siistiä. Tutustuin myöhemmin raglahihojen tekniikkaan ja se upposi minuun. Sitten oivalsin, että on monta tapaa tehdä "saumattomasti" puseroita ja takkeja. Viime vuonna käsiini osui Tuulia Salmelan Neulo saumattomasti ylhäältä alas -kirja. Tässä oppaassa käytetään samaa ideaa, ilman ikäviä saumojen ompeluja, mutta neulonta etenee kuitenkin ns. kappaleelta kappaleelle (the tailored sweater-metodi). Ohjeissa käytetään Louhittaren luolan lankoja ja lankavarastossani oli sopivasti Pohjan akka-lankoja tätä projektia varten. En jaksanut aloittaa minipuserosta, vaan suoraan aikuisen koosta.  Lankojen ostohetkellä tykkäsin Kuningas-väri...