Kaisan villalangat

Tilkkupeitto valmistui kuin valmistuikin 19 vuoden jälkeen. Kun tyttäreni oli pieni, sanoin tekeväni hänelle peiton ja sen hän voi ottaa mukaansa, kun muuttaa aikuisena omaan kotiin.  Valitsin tämän kuusikulmaisen tilkkumallin, koska mökillä ei ollut ompelukonetta, mutta olin halunnut kovasti aloittaa jostakin mallista ja tämä malli ei edellyttänyt ompelukoneen käyttöä. Löysin mökin liinakaapista vanhoja, kuluneita tyynyliinoja ja leikkasin niistä paloja ja liitin paperimallineen kangaspalan sisään. Ompelin paloja yhteen yksitellen ja tämä vaati paljon aikaa.  Vuosia kului. Tilkkutyö seisoi kaapissa ja sitten muuttolaatikossa. Löysin tämän työn muutamia vuosia ja päätin jatkaa kesä- ja talvilomilla. Tyttäreni oli jo muuttanut omilleen. Sitten neuloosi iski ja jätin tämän tilkkuparan taas seisomaan.  Viime kesänä ärsyynnyin tähän tilanteeseen ja lupasin itselleni, että mä kyllä vielä saan tämän valmiiksi. Vierähti taas yksi vuosi lisää.  Nyt vuorotteluvapaallani pääti...

Mökillämme on lukuisia keskeneräisiä käsitöitä odottamassa seuraavia inspiraatioitani. Yksi keskeneräisistä töistä on jopa 17-vuotias... Katselin sitä tovin ja päätin, että tämä tilkkutyö saa valmistua TÄNÄ KESÄNÄ. Kerron tästä lisää myöhemmissä postauksissani.  17-vuotias UFO  Kävin sitten mökin yläkerrassa penkomassa kankaita tätä projektia varten ja löysin toisen keskeneräisen tilkkutyön laatikosta. Hitto, olen varsinainen mestari jättämään työt kesken ja aloittamaan uudet työt! Olin aiemmin intohimoinen tilkkuilija, kunnes hurahdin neulomiseen. Ompeleminen on kyllä kivaa, muttei ompelukonetta voi aina ottaa mukaan esimerkiksi työmatkoille :-D. Ompelukone oli sitä paitsi myös rikki jonkin aikaa ja se oli yksi syistä, etten ommellut mitään vähään aikaan. Nyt on kone korjattu.  Tässä toisessa tilkkutyössä oli neljän neliön blokkeja jo valmiina ja innostuin yhdistelemään niitä paloja yhteen. Vanua ja vuoria sinne tänne. Nyt on tämä soma peitto valmis. En keksinyt, kelle p...