sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Villasukkien aikaa


No niin, Karbonzeja tuli testattua, kun tein unisukat. Alku oli ensin kankeaa, kun piti totutella pitkästä aikaa lyhyempiin sukkapuikkoihin. Hiilikuituiset puikot (2,5) vaikuttivat hyviltä käsissäni ja silmukat pysyivät myös hyvin puikoilla. Käsialani on muutenkin melko tiukka ja nämä puikot joustavat jonkin verran, mikä on kiva juttu. Miinus taitaa olla niiden hinta (esimerkiksi Titityystä niitä myydään 11-14 eurolla). Seuraavaksi kokeilen viime viikolla hankittuja KnitPron neliskanttisia Cubics-puikkoja, joita ystäväni ovat myös kehuneet. 


Kuvassa Karbonzit virkatyössä, lanka Austermannin Stepiä.

SNY:ltä saadun langan värit ovat vahvoja ja mun piti miettiä tovin, mitä muuta kuin joustinneuletta neuloisin, sillä esimerkiksi palmikot hukkuisivat kuitenkin väreihin. Muistin työkaverini kehuaman Kesävoi-ohjeen (Ilona Korhosen ja Jenni Östermanin Neulekirjasta) ja valintani osoittautui hyväksi. 



Nyt mulla on ihanat unisukat! 



maanantai 16. syyskuuta 2013

SNY:n eka paketti saapui!

Viime perjantaina sain hauskan postikortin, jossa salainen neuleystäväni kertoi olleensa matkoilla ja postittaa paketin kohtapuoliin. 



Tänään maanantaina töiden jälkeen huomasin ison, värikkään kirjeen kotini ulko-oven edessä. "Vuokraemäntäni" kävi  postilaatikolla ja toi kirjeen ovelle. Jännitti kylläkin, mitä salainen ystäväni on tällä kertaa keksinyt. 

Ei voi olla totta! Olin itse ajatellut kokeilla KnitPron uusia karbonzeja, mutta jostakin syystä en ikinä muistanut katsoa niitä lankaostosreissuilla. Sukkapuikot, 15 cm pitkät ja 2,5 mm, ovat kovankin sukkaneulojan unelma! Täytyy kokeilla niitä pian.

Austermannin Step-lanka on myös uusi tuttavuus. Olin kylläkin nähnyt niitä lankakaupoissa,, mutten kuitenkaan tullut hankittua niitä. Väritkin ovat mieluisia! Uskon, että saan tästä langasta mukavia kotisukkia itselleni, kun siinä on myös aloe veraa ja jojobanöljyä. Täytyy nyt miettiä, teenkö perussukat vai pitsisukat...

Dianan Myssyjä ja asusteita-lehdessä on monta kivaa ohjetta. Tuota huiviohjetta voisin kokeilla, sillä en ole vielä esimerkiksi neuloa ilmavasta lace-langasta. Kivaa, kivaa! 



Äh, haluaisin ryhtyä tekemään sukat niillä karbonzeilla, mutta täytyy nyt neuloa myssyä valmiiksi. 

SNY, lämmin kiitos ihanasta syyspaketista! Halaisin sua, jos voisin!

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Sunnuntaita

Mökillä on pieni lankavarasto. Tänä viikonloppuna kaivelin lankoja esille ja tein kartoituksen. Paljon kivoja lankoja onkin, mutten voinut aloittaa uutta työtä, sillä puikkokassini on siellä tilapäisessä kodissa. On vain pari sukkapuikkosettiä, (jo käytössä), yhdet pyöröpuikot (puikot 5) ja yksi virkkuukoukku (3,5). Niiden lisäksi on kolme neulekirjaa.


Hypistelin lankoja ja mietin, mitä voisin tehdä. Mulla on yleensä tapana ostaa lankoja ilman tavoitteita. Langan koostumus ja väri vaikuttavat ostospäätökseeni. Esimerkiksi löysin nämä BC Semilla-langat (450 g + 150 g) alekorista ja tykkäsin nimenomaan tuosta punaruskeasta väristä. Ajatus oli tehdä yksinkertainen raglanhihainen villatakki. En kuitenkaan ole vielä löytänyt sopivaa mallia, joten ohjeen etsintä jatkuu. Teidän ehdotuksenne ovat lämpimästi tervetulleita! 


Keskeneräisiä projekteja toki löytyy, täytyy tunnustaa :-) Keltainen pitsinen sukka on vielä vailla toista sukkaa (Novita Nalle aloe veraa) ja television katselua varten olin ajat sitten aloittanut yksinkertaisen sukkaversion (Lang Jawoll). No, voin ilman muuta jatkaa molempia töitä... Ne ehtivät sitten hyvissä ajoissa pukinkonttiin. 




No niin, tässä päivityksessäni ei ole mitään ihmeellistä. Sosiaalisessa mediassa päivitellään jo sitä, että jouluun on enää kolme kuukautta. Totta, voin tässä ideoida joitakin mukavia lahjoja ja lankavarastoni saatiin samalla päivitettyä. 


Ihanaa ja aurinkoista sunnuntaita teille lukijoille!

lauantai 7. syyskuuta 2013

Uudet kirjat

Tänä syksynä on ilmestynyt kaksi upeaa käsityökirjaa. Ensin elokuussa tuli lempisuunnittelijani, Veera Välimäen Lankaleikki (Otava), joka keskittyy nimenomaan käsinvärjättyihin lankoihin. Kirja on itse myös kaunis taideteos: hienot kuvat, värit ja selkeä taitto. Voisin selailla kirjaa uudestaan ja uudestaan ja samalla mietin, mitä seuraavaksi voisin tehdä. Kirja sisältää yli 20 neule- ja virkkaustyötä. Erityisesti mukavaa tässä on se, että ohjeet on suunniteltu neulottavaksi yhtenä kappaleena, ilman saumojen ompelua. Sopii mulle erittän hyvin, sillä en aina pidä saumojen ompelemisesta. 


Kuva: vasemmalla, päällimmäinen kerä on Madelinetosh DK:ta, alemmalla Louhittaren Ahtia ja oikealla Uncommol threatia. Yläkulmassa BC Garnin Silkbloomia. 

Toinen kirja, Jonna Hietalan Kerällä (WSOY) tuli viime viikolla. Mua hymyilytti. Kuvissa Jonnalla on Converse-tennarit ja ne näyttävät hyviltä vaikka hameen kanssa. Olen samaa maata. 

Asiaan: kuvat ovat hienoja ja ohjeet aika selkeitä ja helppolukuisia. Jonna suosittelee myös "edestakaisin"-ohjeita eli voin neuloa työn yhtenä kappaleena. Ohjeita on yhteensä yli 40 (jos muistan oikein). 


Kuvassa: kirjan takana oleva sukka on neulottu Titityyn Muisto-langasta. 

Yhteenvedoksi voin todeta, että nuoremman sukupolven käsityöihmisten kirjat ovat erilaisia verrattuina perinteisiin käsityökirjoihin, jotka ovat melkein pelkkää tekstiä ja kuvatkin ovat aika pieniä. Nykyään halutaan satsata enemmän esteettisyyteen, ympäristökysymyksiin ja käsityön tekemiseen. Voi olla, että jotkut eivät tykkää tämän ajan hömpötyksistä, vaan haluavat mieluummin panostaa itse työn vaativuuteen. Molemmat tekijät, Veera ja Jonna korostavat, ettei käsityön huippuosaaminen ole tässä tärkeintä, vaan tekemisen ilo. Virheitä saa olla. Siihen maailma ei kaadu. Olen samaa mieltä. 

maanantai 2. syyskuuta 2013

SNY syksy 2013, 2. osa

Tänään palasin kotiin työmatkalta ja keittiön päydällä odotti paksu kirje. Voi ihanaa, salainen neuleystäväni on muistanut mua kauniilla kortilla ja ihanalla avainperällä! Perään voi laittaa vaikka pari kolikkoa. Vaihdankin ruman autoavainperän tähän. Kiitos, salainen neuleystäväni!