Muistin mummini ja Elli-isotätini tekemiä värikkäitä sukkia ja lapasia. Ne olivat taidokkaasti tehtyjä kirjoneuletöitä. Mieleeni ei tietystikään tullut se, että he olivat kotoisin Karjalasta. Kun olen löytänyt ja kokenut käsityöharrastuksen omakseni, niin aloin kiinnostua sukuni naisten käsitöistä. Ikävä kyllä, isovanhempani ovat kuolleet ja jotkut sukat ja lapaset kuluneet loppuun (laatikossa on vielä yksi pariton sukka, josta ajattelin tehdä joskus kopiot). Mietin tässä, josko voin jatkaa meidän, sukuni naisten perinteitämme. Kirjoneuletyöt eivät ole helppoja, mutta aion kuitenkin oppia lisää ja kokeilla eri kuvioita.
Teinpä ensimmäiset perinnelapaset veljelleni joululahjaksi ja seiskaveikalla ikävät virheet tasoittuivat oikein hyvin.
Tästä on hyvä jatkaa, vai mitä?
Todella hienoja!!!:) Mä en kyllä nähnnyt mitään virheitä sinun työssäsi. Todella kaunis malli ja värinvalinta. Kyllä Sinun kohdallasi voi sanoa, ettei omena ole pudonnut kauas puusta. :-)
VastaaPoista