Kuten tiedätte, isäni muutti just palvelukotiin ja vanha asunto myytiin. Veljeni ja mä pakkasimme vanhempien tavaroita: lakanoita, vaatteita, kirjoja, vanhoja asiakirjoja, astioita... Veimme osan tavaroista kotiin ja osa mökille. Tänä viikonloppuna katsoin läpi tavaroita ja löysin paljon sukulaisten tekemiä käsitöitä (aarteita!). Elli-isotätimme oli taitava käsityöntekijä, samoin äidinäitini (mummi) ja isänäitini (mummo).
Päiväpeittoja on paljon. Tuuletin tänä viikonloppuna Elli-tädin kahta peittoa. Toinen oli tehty kalastajanlangasta (kaksi eri väriä) ja villasta. Olen ajatellut, josko kokeilisin kesällä värjätä yhtä pitsipeittoa. Onko teillä kokemusta tästä värjäyksestä?
Alusvaatteet ja essut olivat selvästi itsetehtyjä. Kaikki olivat myös huolellisesti nimikoituja. Löysin taidokkaasti tehdyn, ohuenohuen ja hauraan huivin ja totesin, että tämä olisi tehty jollakin neulalla. Osaisitteko te kertoa, miten ja millä tavalla tämä huivi tehtiin?
Tässä on vain osa "käsityölöydöksistäni." Käsitöiden järjestelyt olivat jännittävä prosessi, mutta mua suretti myös se, ettei ollut ketään, joka kertoisi näiden käsitöiden taustasta. Täytyy kysyä vielä tädiltäni, tietäisikö hän yhtään näistä.
Vihreä isoäidin neliöistä virkattu päiväpeite on aivan upea! Kuinka paljon paloja siinä oikein on! Todella taidokas ja kaunis työ! Kuvissa menneen ajan tuntua. Tulee ihan mieleen minun sukulaisten kodit, joissa vierailin lapsuudessani. Kaikkea hyvää Sinulle ja isällesi. Myötätuulta muutoksiin.
VastaaPoistaYstäväni laski just, että siinä peitossa olisi yli 320 palaa. Ihan kunnioittavaa työtä siis. On hienoa tutustua käsitöiden kautta sukuni naisiin.
Poista