Siirry pääsisältöön

Unisex-pusero

Ostin tamperelaisesta Kerä-putiikista ihanat Quince & Co:n Owl-langat vuosia sitten ja jätin vyyhdet tuttuun tapaan kaappiin marinoitumaan. En siis tiennyt vielä, mitä tekisin niillä langoilla (ostan siis aina langat fiiliksen mukaan...). Kolusin Ravelryn sivuja, mutten löytänyt kiinnostavia ohjeita, kunnes ostin Hannah Fettigin Knit yoke-vihon. Siinä oli kiva ja simppeli puseromalli, muttei langat tietenkään riittäneet. Kerä-putiikin uusi omistaja kysyi Facebookissa, minkävärisiä Owl-lankoja toivotaan, koska hän oli tilaamassa niitä valikoimaan, ja tartuin tietysti tilaisuuteen. Tilasin muutamia Huckleberryn värisiä vyyhtejä ja viritin innoissani puikot. Tässä tilanteessa en valitettavasti muistanut katsoa värinumeroa ja lopputuloksen arvanette... Kun olin saanut hihat irrotettua vartalo-osasta ja neulonut jonkin verran, kunnes huomasin jotain outoa. Niin, vanhemmat Huckleberry-väriset olivat 005-numerosarjaa ja uudet taas olivat 006 (vähän enemmän mustaa sinisessä). Mietin hetken, pitäisikö purkaa vähän ylävartaloa ja raidoittaa vuorotellen molemmilla langoilla. Hämärässä valossa nämä värierot eivät näy selvästi... Päätin kuitenkin jatkaa työtäni, sillä en jaksaisi purkaa ja neuloa uudestaan. 

Kun vartalo-osa oli valmis, niin se osoittautui jättipuseroksi. Ääh! Pyysin 187-senttistä pitkää miestäni kokeilemaan puseroa, mutta tekele roikkui vartalollaan aika rumasti. Ärähdin ja jätin puseron kaappiin odottamaan päätöstäni, purkaako puseroa vai neuloa hihat ja antaa se jollekin tanakalle henkilölle. 



Loppukesällä meillä perheessä oli suuri suru. Veljeni menehtyi äkillisesti. Sen jälkeen ei oikeastaan ollut motivaatiota neuloa. Vuorotteluvapaani päättyi elokuun lopussa ja palasin työelämään, joten neulominen jäi jälleen iltoihin ja viikonloppuihin. Silti tämä pusero kismitti paljon, sillä tykkään tästä langasta. No, käärin hihat ylös ja purin vartalo-osan ja poistin 20 silmukkaa kainaloiden alta. Kylvyn jälkeen pusero oli ihan mukavantuntuinen. Kyllä värierot häiritsevät edelleen, mutta mitä sille voi. Opin jälleen kerran, että erä- ja värinumerot ovat erittäin merkittäviä. Niin, olisin kyllä voinut purkaa vielä enemmän, yläosaan saakka ja raidoittaa molemmilla langoilla. En vaan jaksanut. 







Ohje: Basic round unisex pullover (Hannah Fettig) 
Langat: Quince & Co:n Owl (50 % Anerican Wool & 50 % Nee Zealand Alpaca), 350 gr
Puikot: 4.5 mm ja 4 mm

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täydellisen villapaidan metsästys

Ilahduin, kun Novita alkoi myydä suomenlampaan villalankoja pari vuotta sitten. Kun nämä Suomivilla-kerät olivat poistomyynnissä, niin mulle, pienelle maailmanparantajalle tuli hätä: halusin niille hyvän kodin. Älkää kysykö miksi :) Mielessäni oli jokin simppeli villapaita, kuten aina, ja etsin sopivaa ohjetta jonkin aikaa. Lopulta rohkenin tekemään paidan itse ja aloitin ylhäältä alas. Jouduin toki purkaamaan työni pari kertaa, mutta paksulla langalla neulominen oli kuitenkin nopeaa, joten purku ei haitannut. Kun vartalo-osa oli valmis, huomasin vartalon keskellä värieroja. Voi ei, en muistanut katsoa kerien eränumeroita! Harkinnan jälkeen päätin, etten purkaisi ja neuloisi uudelleen, koska joidenkin mukaan eroja ei oikein huomaa heti.  Kirjoitin ohjeen muistiin, mutta tätä voi, ilman muuta, edelleen kehittää ja muokata. Mielestäni rintaosan kohdalla kannattaa tehdä lyhennettyjä ja pidennettyjä kerroksia, jotta pusero tasaantuu kauniisti. Tällä kertaa en tehnyt. Villapaita lähtee mini

Merikarhun Cousteau-pipo

Olen neulonut lukuisia myssyjä miehelleni. Hän ei oikein jaksa innostua löppömyssyistä, vaikka mä itse käytän niitä oikein mielelläni. Syy selvisi, että mieheni tykkää tiukoista resoripipoista ja hän oli haaveillut pitkään punaisesta Cousteaun piposta. Veneilyssä hyvä myssy pysyy hyvin päässä ja leudoilla ilmoilla myssyä voi kääriä pikkumyssyksi, ettei tule kuumaa. Mieheni ei myöskään pidä kutittavista villamyssyistä. Snurre-lankakaupassa näin pari Cousteau-pipomallia. Ne oli neulottu ihanan pehmeästä Lamana Cusco -alpakkalangasta ja väri olikin oikea punainen. Kauppias Anne kertoi, että ohje löytyy netistä. Ei muuta kuin lankojen ostoon ja etsimään ohjetta verkosta! Josko tässä on se mieheni unelmapipo...! Aloitin 120 silmukalla pyöröpuikoilla (4 mm), mutta 6 cm:n resorin jälkeen totesin, että siitä tulisi liian iso ja purin työn. Aloitin uudestaan ja 100 silmukalla. Piposta tuli tosi hyvä! Ei mennyt enempää kuin noin 75 grammaa. Kavennukset ovat jopa kauniita.

Pipotehdas täydessä tehossa

Monet tuntevat Kalastajan vaimon Beanie-myssyn ja sellaisia olenkin tehnyt pari kertaa. Rowan Angora Haze-lanka on tosi ihanan pehmeä. Käytössä myssyt löystyivät kuitenkin nopeasti ja kerran tuuli meinasi viedä piponi päästäni. Beanie-myssystä puuttui resori ja päätin "jalostaa" mallia kovaan käyttöön. Tässä on aika väljästi kirjoitettu ohje :-) Angoramyssy Lanka: Rowan Angora Haze (alle 25 gr) Ohje: kehitetty Beanie-myssy, oma ohje Puikot: pyöröpuikot ja sukkapuikot, 3 mm Luo 90 s ja neulo resoria (1 o kiertäen, 1 n *-*)noin 8 cm verran. Jatka sitten sileää neuletta, kunnes työ on noin 22-23 cm. Aloita kavennukset (ja vaihda pyöröpuikot sukkapuikkoihin jossakin vaiheessa): ensimmäisellä kierroksella kavenna joka 10 s välein, kolmannella kierroksella kavenna 9 s välein, 5. kierroksella joka 8 s välein ja kavenna sitten joka kierroksella samojen kavennusten kohdalla, kunnes puikoilla on noin 20 silmukkaa. Katkaise lanka ja pujota se neulalla loppujen silmukoiden läpi. Kiristä