Siirry pääsisältöön

Merikarhun Cousteau-pipo

Olen neulonut lukuisia myssyjä miehelleni. Hän ei oikein jaksa innostua löppömyssyistä, vaikka mä itse käytän niitä oikein mielelläni. Syy selvisi, että mieheni tykkää tiukoista resoripipoista ja hän oli haaveillut pitkään punaisesta Cousteaun piposta. Veneilyssä hyvä myssy pysyy hyvin päässä ja leudoilla ilmoilla myssyä voi kääriä pikkumyssyksi, ettei tule kuumaa. Mieheni ei myöskään pidä kutittavista villamyssyistä.

Snurre-lankakaupassa näin pari Cousteau-pipomallia. Ne oli neulottu ihanan pehmeästä Lamana Cusco-alpakkalangasta ja väri olikin oikea punainen. Kauppias Anne kertoi, että ohje löytyy netistä. Ei muuta kuin lankojen ostoon ja etsimään ohjetta verkosta! Josko tässä on se mieheni unelmapipo...!

Aloitin 120 silmukalla pyöröpuikoilla (4 mm), mutta 6 cm:n resorin jälkeen totesin, että siitä tulisi liian iso ja purin työn. Aloitin uudestaan ja 100 silmukalla. Piposta tuli tosi hyvä! Ei mennyt enempää kuin noin 75 grammaa. Kavennukset ovat jopa kauniita.




Ohje: Cousteau-pipo (ilmainen ohje)
Lanka: noin 75 g Lamana Cusco (100 % alpakkaa)
Puikot: 4 mm pyöröpuikot

Mieheni on pipoonsa vihdoinkin tyytyväinen (!) ja on käyttänyt sitä koko päivän. Voisin tehdä lisää näitä pipoja eri väreistä ja langoista. 

Kommentit

  1. Tuo on kyllä hyvä malli ja värikin on mainio. Itse oon neulonu noita monta, pienin muunnoksin saa ihan uutta ilmettä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelinkin tehdä lisää eri langoilla ja väreillä. Hyvä joululahjaidea tämä onkin...

      Poista
  2. Cousteau on minunkin mieheni suosikki! :)

    VastaaPoista
  3. Niin, miksen huomannut tätä pipoa aiemmin? Mieheni unohti pipon mökille ja joutui käyttämään muita vanhoja pipoja ;-) Taidan neuloa lisää kappaleita kotiin ja myös perheeni pojille.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täydellisen villapaidan metsästys

Ilahduin, kun Novita alkoi myydä suomenlampaan villalankoja pari vuotta sitten. Kun nämä Suomivilla-kerät olivat poistomyynnissä, niin mulle, pienelle maailmanparantajalle tuli hätä: halusin niille hyvän kodin. Älkää kysykö miksi :) Mielessäni oli jokin simppeli villapaita, kuten aina, ja etsin sopivaa ohjetta jonkin aikaa. Lopulta rohkenin tekemään paidan itse ja aloitin ylhäältä alas. Jouduin toki purkaamaan työni pari kertaa, mutta paksulla langalla neulominen oli kuitenkin nopeaa, joten purku ei haitannut. Kun vartalo-osa oli valmis, huomasin vartalon keskellä värieroja. Voi ei, en muistanut katsoa kerien eränumeroita! Harkinnan jälkeen päätin, etten purkaisi ja neuloisi uudelleen, koska joidenkin mukaan eroja ei oikein huomaa heti. 
Kirjoitin ohjeen muistiin, mutta tätä voi, ilman muuta, edelleen kehittää ja muokata. Mielestäni rintaosan kohdalla kannattaa tehdä lyhennettyjä ja pidennettyjä kerroksia, jotta pusero tasaantuu kauniisti. Tällä kertaa en tehnyt. Villapaita lähtee mini…

Pipotehdas täydessä tehossa

Monet tuntevat Kalastajan vaimon Beanie-myssyn ja sellaisia olenkin tehnyt pari kertaa. Rowan Angora Haze-lanka on tosi ihanan pehmeä. Käytössä myssyt löystyivät kuitenkin nopeasti ja kerran tuuli meinasi viedä piponi päästäni. Beanie-myssystä puuttui resori ja päätin "jalostaa" mallia kovaan käyttöön. Tässä on aika väljästi kirjoitettu ohje :-)


Angoramyssy Lanka: Rowan Angora Haze (alle 25 gr) Ohje: kehitetty Beanie-myssy, oma ohje Puikot: pyöröpuikot ja sukkapuikot, 3 mm
Luo 90 s ja neulo resoria (1 o kiertäen, 1 n *-*)noin 8 cm verran. Jatka sitten sileää neuletta, kunnes työ on noin 22-23 cm. Aloita kavennukset (ja vaihda pyöröpuikot sukkapuikkoihin jossakin vaiheessa): ensimmäisellä kierroksella kavenna joka 10 s välein, kolmannella kierroksella kavenna 9 s välein, 5. kierroksella joka 8 s välein ja kavenna sitten joka kierroksella samojen kavennusten kohdalla, kunnes puikoilla on noin 20 silmukkaa. Katkaise lanka ja pujota se neulalla loppujen silmukoiden läpi. Kiristä reik…

Islantilaista villaa

Meille tuli uusi Islantilaisia neuleita-kirja Juju-kerhon kuukaudenkirjana. Mieheni oli kauan sitten sanonut tykkäävänsä paksuista villapuseroista, erityisesti norjalaisista malleista, mutten uskaltanut ottaa näin isoa projektia vastaan. Tämä uusi kirja sai mut uusiin ajatuksiin. 

Islantilaisia neuleita. Toim. Vedis Jonsdottir (Tammi)
Naisten puseroita, mekkoja ja tunikoja, miesten puseroita ja takkeja, lasten puseroita ja takkeja, asusteita... Ohjeet ovat selkeitä. Islantilaiset villalangat ovat yleensä paksuja ja neuleita on helppoa ja nopeaa tehdä, yleensä pyörönä.  Suomesta saa näitä lankoja melko helposti ja nettikaupastakin voi tilata. 


Kerroin miehelleni, että voisin neuloa jonakin päivänä sellaisen hänelle, jos haluaa. Tästä mies tietysti ilahtui ja selaili malleja tovin. Sitten hän näytti mallin mulle ja sanoi: Tätä olisin toivonut. 

Jaaha, tuumin. Ei siis perinteistä kuviomallia, vaan pelkistettyä. Tämä sopii mulle hyvin - tekisin pehmeän laskun islantilaisten villojen maailmaan…