Siirry pääsisältöön

Käsityöystävien mekka

Monet bloggaajat ovat tehneet mielenkiintoisia postauksia Suomen kädentaidot-messuista, joten mä tässä teen oman, henkilökohtaisen ja vapaamuotoisen postauksen eilisestä visiitistäni tapahtumassa ja koitan pohtia kokemuksiani vähän eri näkökulmasta. 

Miksi juuri tätä suurtapahtumaa halutaan? Haluavatko käsityöystävät nähdä kaikkea kerralla, hakevatko he elämyksiä paikan päältä, tapaavatko he muita ystäviä vai kauppiaita vai minkä syyn vuoksi he lähtevät messuille? Kävin itse messuilla ensimmäistä kertaa viime vuonna ja yltäkylläisyyden jälkeen ajattelin, että menisin messuille seuraavan kerran vasta viiden vuoden päästä. Kammoksun nimittäin ihmispaljoutta, jonoja ja ostohysteriaa. Mutta tänä vuonna meninkin uudestaan Tampereelle...


Aamukahvilla Tikkurilan juna-asemalla

Ystävien kanssa on aina hauskaa mennä katsomaan, mitä käsityökivaa on tarjolla. Uudet ideat ovat aina tervetulleita (vaikka mulla aika ei enää riitä niiden toteuttamiseen...!). Käsityöyrittäjillä on muutenkin kovaa aikaa näillä markkinoilla ja messuilla he voivat saada uusia asiakkaita ja kontakteja. Sosiaalinen media ei välttämättä yksinään riitä. Verkostoituminen on tärkeää. Yritän aina tukea suomalaisia pienyrittäjiä, jos voin. Suosikkikauppani ovat lähettäneet upeita mainoskirjeitä (= sähköpostilla) ja kauniit ja houkuttelevat kuvat tekivät tehtävänsä. Toinen syy lähtemiseeni on se, että halusin myös nähdä muutamia käsityöyrittäjiä livenä ja antaa heille palautteita. 


Lentävä lapanen on kaunis kauppa


Lähikuva Lentävän lapasen lankavalikoimasta 

Suureksi ilokseni Lentävän lapasen luona oli Ilun Handu eli Ilona paikalla. Hänen värjäämänsä laadukkaat langat ovat aina yllätyksellisiä ja ihania. Ostin kaksi 50 g Paksukkista kotiinvietäväksi. Unohdinkin kysyä, mistä langat ovat yleensä peräisin. Mulla on usein tapana suosia ensisijaisesti suomenlampaan villalankoja, mutta se ei myöskään aina kaikissa tilanteissa onnistu. Yritän kuitenkin huomioida, että langat voivat olla ns. lähipiiristä (Pohjoismaista ja Euroopasta) tai eettisesti tuotettuja tai käsitelty suomalaisten yrittäjien käsissä (värjäykset tms.).


Molla Mills on suosittu messuvieras


Piitu Nykopp signeeraustyössä 

Oli ilo tavata Piitu messuilla, koska ostin hänen Kerroksia-kirjan vähän aikaa sitten ja hän on fiskarsilainen. Meillä on toinen koti samassa pitäjässä :) Hänen monet puseromallinsa ovat Do it-listallani. 


Kahvitauolla 


Olo on kuin karkkikaupassa

Kerä-putiikissa yritin päättää, mitä uutukaisia otan. Kiitos ystävilleni, jotka odottivat kärsivällisinä (ja he yrittivät myös hillittää ostoshysteriaani). 


Roosanauha-sukat ilmassa


Lankaostokseni


Peppi oli tyytyväinen, että emäntä oli jälleen kotona

Ostin lankojen lisäksi kankaita ja askartelujuttuja. Pidän siitä, että monet yrittäjät tuotteistavat kierrätysmateriaalia (esim. turvavöitä, muovia, kankaita ja niin edelleen). Monet perinteiset asiat olivat esillä uusissa 'vaatteissa' tai jälleen esillä. Ihailin pitkään yhden tamperelaisen yrityksen tekemää nahkalaukkua, jonka yläosa on otettu vanhasta raanusta. Voin käydä ko. yrityksessä seuraavalla Tampereen työmatkallani :) Osa ostoksistani menee joululahjoiksi ja osa taas muuttuu käsissäni tuotteiksi, jotka menevät joko lähipiirille lahjaksi tai itselleni. 

Yksi asia on varottava: suurilla messuilla väsyy helposti ja loppumetreillä ei enää jaksa innostua. Jotkut ovat tämän vuoksi ostaneet viikonloppulippunsa ja menevät uudestaan paikalle katselemaan. Tätä en itse jaksaisi :)

Loppujen lopuksi reissu oli mukava ja jää nähtäväksi, jaksanko mennä ensi vuonna uudestaan messuille. Harmittaa vain, etten ollut tavannut värjäri ja neulesuunnittelija Tuulia Salmelaa ja Puikkomaisteria eli Tiina Kaarelaa

Kommentit

  1. Kiitos mukavasta messumatkakertomuksesta!

    VastaaPoista
  2. Mää ihmettelin, kun ilmoitit, että olet tulossa, vaikka sanoit viime vuonna, ettet tule ensi vuonna, mutta oli hauskaa kierrellä kanssasi, jälleen.
    Joko ymmärrät, miksen malta lopettaa nytkään, vaikka käyn jo kuudetta vuotta peräkkäin? Ensi vuonna en ainakaan mene, se on ihan varma! :D
    Lisäsin muuten sinun blogilinkkisi perjantain messutekstiini. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ettet ihmettelisi, jos yhtäkkiä moni tulee lukemaan blogiasi. ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täydellisen villapaidan metsästys

Ilahduin, kun Novita alkoi myydä suomenlampaan villalankoja pari vuotta sitten. Kun nämä Suomivilla-kerät olivat poistomyynnissä, niin mulle, pienelle maailmanparantajalle tuli hätä: halusin niille hyvän kodin. Älkää kysykö miksi :) Mielessäni oli jokin simppeli villapaita, kuten aina, ja etsin sopivaa ohjetta jonkin aikaa. Lopulta rohkenin tekemään paidan itse ja aloitin ylhäältä alas. Jouduin toki purkaamaan työni pari kertaa, mutta paksulla langalla neulominen oli kuitenkin nopeaa, joten purku ei haitannut. Kun vartalo-osa oli valmis, huomasin vartalon keskellä värieroja. Voi ei, en muistanut katsoa kerien eränumeroita! Harkinnan jälkeen päätin, etten purkaisi ja neuloisi uudelleen, koska joidenkin mukaan eroja ei oikein huomaa heti.  Kirjoitin ohjeen muistiin, mutta tätä voi, ilman muuta, edelleen kehittää ja muokata. Mielestäni rintaosan kohdalla kannattaa tehdä lyhennettyjä ja pidennettyjä kerroksia, jotta pusero tasaantuu kauniisti. Tällä kertaa en tehnyt. Villapaita lähtee mini

Merikarhun Cousteau-pipo

Olen neulonut lukuisia myssyjä miehelleni. Hän ei oikein jaksa innostua löppömyssyistä, vaikka mä itse käytän niitä oikein mielelläni. Syy selvisi, että mieheni tykkää tiukoista resoripipoista ja hän oli haaveillut pitkään punaisesta Cousteaun piposta. Veneilyssä hyvä myssy pysyy hyvin päässä ja leudoilla ilmoilla myssyä voi kääriä pikkumyssyksi, ettei tule kuumaa. Mieheni ei myöskään pidä kutittavista villamyssyistä. Snurre-lankakaupassa näin pari Cousteau-pipomallia. Ne oli neulottu ihanan pehmeästä Lamana Cusco -alpakkalangasta ja väri olikin oikea punainen. Kauppias Anne kertoi, että ohje löytyy netistä. Ei muuta kuin lankojen ostoon ja etsimään ohjetta verkosta! Josko tässä on se mieheni unelmapipo...! Aloitin 120 silmukalla pyöröpuikoilla (4 mm), mutta 6 cm:n resorin jälkeen totesin, että siitä tulisi liian iso ja purin työn. Aloitin uudestaan ja 100 silmukalla. Piposta tuli tosi hyvä! Ei mennyt enempää kuin noin 75 grammaa. Kavennukset ovat jopa kauniita.

Kaisan perussukat

Olen neulonut tällä ohjeella monet sukat. Kehittelin sukkaohjetta siten, että sukat olisivat aivan napakoita eivätkä löysiä. Eilen sain ystävältäni iloisen viestin ja siinä hän kiitti lahjasukista, ja että ne ovat oikeasti saapassukkia. Talvi- ja kumisaappaissa nämä sukat eivät hankaa esimerkiksi ikävästi kantapäitä ollenkaan. Tätä ohjetta voi soveltaa vapaasti, vaikka pidentämällä varsia, vaihtamalla kantapää- tai kärkimallia (esimerkiksi nauhakavennusta).  Koko: 38-39 Lanka: 100 g ohutta fingering-vahvuista lankaa, esimerkiksi Louhittaren Väinämöinen, Lang Jawoll tai Novitan Nalle Puikot: 2,5 Luo 64 silmukkaa ja neulo 2 o 2 n –joustinneuletta 40 kerrosta. Kavenna yksi silmukka joka puikon alussa, yhteensä 4 silmukkaa. Jatka sileää neuletta 60 silmukalla 35-45 kerrosta. Siirrä ensimmäisen puikon silmukat neljännelle puikolle, yhteensä 30 silmukkaa. Aloita vahvennettu kantapäätilkku ja neulo 34 kerrosta. Sen jälkeen aloita kantapohjan kavennukset: neul