Siirry pääsisältöön

Muuttopuuhien jäljiltä

Kuten tiedätte, isäni muutti just palvelukotiin ja vanha asunto myytiin. Veljeni ja mä pakkasimme vanhempien tavaroita: lakanoita, vaatteita, kirjoja, vanhoja asiakirjoja, astioita... Veimme osan tavaroista kotiin ja osa mökille. Tänä viikonloppuna katsoin läpi tavaroita ja löysin paljon sukulaisten tekemiä käsitöitä (aarteita!). Elli-isotätimme oli taitava käsityöntekijä, samoin äidinäitini (mummi) ja isänäitini (mummo). 


 Elli-tädin alusvaatteita ja essuja

Alusvaatteet ja essut olivat selvästi itsetehtyjä. Kaikki olivat myös huolellisesti nimikoituja. Löysin taidokkaasti tehdyn, ohuenohuen ja hauraan huivin ja totesin, että tämä olisi tehty jollakin neulalla. Osaisitteko te kertoa, miten ja millä tavalla tämä huivi tehtiin?




Päiväpeittoja on paljon. Tuuletin tänä viikonloppuna Elli-tädin kahta peittoa. Toinen oli tehty kalastajanlangasta (kaksi eri väriä) ja villasta. Olen ajatellut, josko kokeilisin kesällä värjätä yhtä pitsipeittoa. Onko teillä kokemusta tästä värjäyksestä? 




Tässä on vain osa "käsityölöydöksistäni." Käsitöiden järjestelyt olivat jännittävä prosessi, mutta mua suretti myös se, ettei ollut ketään, joka kertoisi näiden käsitöiden taustasta. Täytyy kysyä vielä tädiltäni, tietäisikö hän yhtään näistä. 

Kommentit

  1. Vihreä isoäidin neliöistä virkattu päiväpeite on aivan upea! Kuinka paljon paloja siinä oikein on! Todella taidokas ja kaunis työ! Kuvissa menneen ajan tuntua. Tulee ihan mieleen minun sukulaisten kodit, joissa vierailin lapsuudessani. Kaikkea hyvää Sinulle ja isällesi. Myötätuulta muutoksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ystäväni laski just, että siinä peitossa olisi yli 320 palaa. Ihan kunnioittavaa työtä siis. On hienoa tutustua käsitöiden kautta sukuni naisiin.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täydellisen villapaidan metsästys

Ilahduin, kun Novita alkoi myydä suomenlampaan villalankoja pari vuotta sitten. Kun nämä Suomivilla-kerät olivat poistomyynnissä, niin mulle, pienelle maailmanparantajalle tuli hätä: halusin niille hyvän kodin. Älkää kysykö miksi :) Mielessäni oli jokin simppeli villapaita, kuten aina, ja etsin sopivaa ohjetta jonkin aikaa. Lopulta rohkenin tekemään paidan itse ja aloitin ylhäältä alas. Jouduin toki purkaamaan työni pari kertaa, mutta paksulla langalla neulominen oli kuitenkin nopeaa, joten purku ei haitannut. Kun vartalo-osa oli valmis, huomasin vartalon keskellä värieroja. Voi ei, en muistanut katsoa kerien eränumeroita! Harkinnan jälkeen päätin, etten purkaisi ja neuloisi uudelleen, koska joidenkin mukaan eroja ei oikein huomaa heti.  Kirjoitin ohjeen muistiin, mutta tätä voi, ilman muuta, edelleen kehittää ja muokata. Mielestäni rintaosan kohdalla kannattaa tehdä lyhennettyjä ja pidennettyjä kerroksia, jotta pusero tasaantuu kauniisti. Tällä kertaa en tehnyt. Villapaita lähtee mini

Merikarhun Cousteau-pipo

Olen neulonut lukuisia myssyjä miehelleni. Hän ei oikein jaksa innostua löppömyssyistä, vaikka mä itse käytän niitä oikein mielelläni. Syy selvisi, että mieheni tykkää tiukoista resoripipoista ja hän oli haaveillut pitkään punaisesta Cousteaun piposta. Veneilyssä hyvä myssy pysyy hyvin päässä ja leudoilla ilmoilla myssyä voi kääriä pikkumyssyksi, ettei tule kuumaa. Mieheni ei myöskään pidä kutittavista villamyssyistä. Snurre-lankakaupassa näin pari Cousteau-pipomallia. Ne oli neulottu ihanan pehmeästä Lamana Cusco -alpakkalangasta ja väri olikin oikea punainen. Kauppias Anne kertoi, että ohje löytyy netistä. Ei muuta kuin lankojen ostoon ja etsimään ohjetta verkosta! Josko tässä on se mieheni unelmapipo...! Aloitin 120 silmukalla pyöröpuikoilla (4 mm), mutta 6 cm:n resorin jälkeen totesin, että siitä tulisi liian iso ja purin työn. Aloitin uudestaan ja 100 silmukalla. Piposta tuli tosi hyvä! Ei mennyt enempää kuin noin 75 grammaa. Kavennukset ovat jopa kauniita.

Kaisan perussukat

Olen neulonut tällä ohjeella monet sukat. Kehittelin sukkaohjetta siten, että sukat olisivat aivan napakoita eivätkä löysiä. Eilen sain ystävältäni iloisen viestin ja siinä hän kiitti lahjasukista, ja että ne ovat oikeasti saapassukkia. Talvi- ja kumisaappaissa nämä sukat eivät hankaa esimerkiksi ikävästi kantapäitä ollenkaan. Tätä ohjetta voi soveltaa vapaasti, vaikka pidentämällä varsia, vaihtamalla kantapää- tai kärkimallia (esimerkiksi nauhakavennusta).  Koko: 38-39 Lanka: 100 g ohutta fingering-vahvuista lankaa, esimerkiksi Louhittaren Väinämöinen, Lang Jawoll tai Novitan Nalle Puikot: 2,5 Luo 64 silmukkaa ja neulo 2 o 2 n –joustinneuletta 40 kerrosta. Kavenna yksi silmukka joka puikon alussa, yhteensä 4 silmukkaa. Jatka sileää neuletta 60 silmukalla 35-45 kerrosta. Siirrä ensimmäisen puikon silmukat neljännelle puikolle, yhteensä 30 silmukkaa. Aloita vahvennettu kantapäätilkku ja neulo 34 kerrosta. Sen jälkeen aloita kantapohjan kavennukset: neul