Tampereella sijaitsee miltei maailman ainoa Lenin-museo (www.lenin.fi). Kesällä uutisoitiin, että Lenin-museo fuusioidaan Työväenmuseo Werstaaseen ja ajattelin silloin, että tuo Lenin-museo täytyy katsastaa ennen sen sulkeutumista. Eilen perjantaina toteutui tämä ajatus ja hyppäsin rattiin. Hämeenpuistossa sijaitseva Lenin-museo on pieni, mutta erittäin informatiivinen.
Kun Lenin-museo oli nähty, niin piti käydä eräässä pakollisessa paikassa. Kerä-lankakauppa (Aleksanterinkadulla, www.kera.fi) on yksi suosikkipaikoistani. Kaksi naista, Jonna ja Elina, perustivat putiikin viime vuonna ja viime viikolla tuli ensimmäinen vuosi täyteen. Putiikissa on niin ihana tunnelma: kauniit seinätapetit, lankahyllyt ja hieno pitkä pöytä. Asiakaspalvelu oli myös huippua. Sinne kannattaa tulla kauempaa!
Matkamuistoja piti tietysti ostaa. Kassiini sujahti muutamia lankakeriä. Kiitos ystävälleni, joka tuli mukaani tälle päiväretkelle!
Ilahduin, kun Novita alkoi myydä suomenlampaan villalankoja pari vuotta sitten. Kun nämä Suomivilla-kerät olivat poistomyynnissä, niin mulle, pienelle maailmanparantajalle tuli hätä: halusin niille hyvän kodin. Älkää kysykö miksi :) Mielessäni oli jokin simppeli villapaita, kuten aina, ja etsin sopivaa ohjetta jonkin aikaa. Lopulta rohkenin tekemään paidan itse ja aloitin ylhäältä alas. Jouduin toki purkaamaan työni pari kertaa, mutta paksulla langalla neulominen oli kuitenkin nopeaa, joten purku ei haitannut. Kun vartalo-osa oli valmis, huomasin vartalon keskellä värieroja. Voi ei, en muistanut katsoa kerien eränumeroita! Harkinnan jälkeen päätin, etten purkaisi ja neuloisi uudelleen, koska joidenkin mukaan eroja ei oikein huomaa heti. Kirjoitin ohjeen muistiin, mutta tätä voi, ilman muuta, edelleen kehittää ja muokata. Mielestäni rintaosan kohdalla kannattaa tehdä lyhennettyjä ja pidennettyjä kerroksia, jotta pusero tasaantuu kauniisti. Tällä kertaa en tehnyt. Villapaita lähtee mini
Kommentit
Lähetä kommentti